Ei tosi. Kirjoitin äsken pitkähkön tekstin, painoin jotain väärin, ja kaikki katosi. Ihanaa.
Huhhuh, olenpa ollut laiskana kirjoittamisen suhteen. Tiedän, että puolustelut ovat säälittäviä, etenkin kouluun vetoaminen, mutta juttu on nyt vaan niin, että esimerkiksi tämänaamuinen historiankoe, eilen palautettu kirja-arvostelu ja viikonloppu Helsingissä ovat verottaneet untani. Toivottavasti saisin tänä viikonloppuna univelkoja kiinni.
Olen nyt muutamana päivänä mussuttanut ehkä jonkun mielestä tylsää ja laadutonta, mutta minun mielestäni taivaallista Apetitin minttusuklaajäätelöä. Joka kerta, kun olen tuntenut tuon ihanan maun suussani, olen miettinyt, olenko tosiaankin menettänyt jotain, kun en ole maistanut ah-niin-ihkutettua Ben&Jerry's -brändijäätelöä, jota kaikki hehkuttavat. Onko tosiaankin tuo jäätelö NIIN taivaallista, kekseliään makuista ja laadukasta, että minun pitäisi maksaa moninkertainen hinta, että saan trendijäätelöni tyylikkäässä pakkauksessa?
Mielestäni brändihakuisuus on mennyt nykyään överiksi. Mutta mitäpä sitä ihmettelemään, kun puskamainonta on huipussaan: Olsenin kaksoset marssivat kerta toisensa jälkeen paparazzikuvissa Starbucksin lattemukit kätösissään, ja yhä useampi näkyvä, muodikas henkilö vetää innoissaan Ben&Jerry'siä, kertoen ihanista kokemuksistaan kaikille. Merkeistä on tullut yhä halutumpia. Voisin melkein väittää, että yhä useampi ostaa Ben&Jerry'siä sen merkin ja suosituuden vuoksi, kuin silkasta kokeilunhalusta. Lähes mitä tahansa voi ostaa aina laadukkaampana ja merkkituotteena, joten monia merkkituotteita ostetaan pelkän merkin vuoksi. Vai ostavatko pikkuteinit Lacosten pikeepaidan siksi, kun sen saumat ovat niin kestävät, kangas sietää kulutusta ja sijoitus on pitkäaikainen ja ekologinen? Tuskin. Tuotteita ostetaan merkin takia, näin on ollut jo todella kauan. Totta kai on kiva joskus ostaa laadukkaampi merkkituote, mutta en nyt koe tarvitsevani niin paljoa luksusta joka päivä, että joka ikinen rättini olisi laatumerkkiä, tai ostaisin kaikki ruokatarvikkeet aina kalleimpana mahdollisena Stokkan Herkusta. Totta kai ne joilla on varaa tällaiseen elämään, ovat täysin oikeutettuja siihen, mutta jos luksus on arkea, onko mikään enää juhlaa?
Jotkut ovat blogeissaan päätyneet lopputulokseen, että Ben&Jerry's -jäätelön suosio johtuu kekseliäistä mauista, laadusta ja hienoista pakkauksista, jotka houkuttelevat ostamaan. Olen sitä mieltä, että jos haluaa mielenkiintoisia makuelämyksiä saada, niitä löytää ihan K-kaupankin pakastealtaasta, monta kertaa alempaan hintaan. Ja ainahan voi sekoittaa itse keksinmuruja vaniljajäätelöön. Minusta pakkaus on tietty kiva plussa ostoksilla ollessa, mutta en nyt tiedä, vaikuttaako se itse makuun? Laatujäätelö on tietysti ihanaa, mutta uskonpa, että jokainen pärjää perusjäätelöllä. Minä ainakin.
Tämänhetkinen lempparijäätelö! ♥
Seuraavassa postauksessa onkin sitten Helsingin ostosten esittelyä, irtaannun vähäksi aikaa näistä pohtimisaiheista.
Huhhuh, olenpa ollut laiskana kirjoittamisen suhteen. Tiedän, että puolustelut ovat säälittäviä, etenkin kouluun vetoaminen, mutta juttu on nyt vaan niin, että esimerkiksi tämänaamuinen historiankoe, eilen palautettu kirja-arvostelu ja viikonloppu Helsingissä ovat verottaneet untani. Toivottavasti saisin tänä viikonloppuna univelkoja kiinni.
Olen nyt muutamana päivänä mussuttanut ehkä jonkun mielestä tylsää ja laadutonta, mutta minun mielestäni taivaallista Apetitin minttusuklaajäätelöä. Joka kerta, kun olen tuntenut tuon ihanan maun suussani, olen miettinyt, olenko tosiaankin menettänyt jotain, kun en ole maistanut ah-niin-ihkutettua Ben&Jerry's -brändijäätelöä, jota kaikki hehkuttavat. Onko tosiaankin tuo jäätelö NIIN taivaallista, kekseliään makuista ja laadukasta, että minun pitäisi maksaa moninkertainen hinta, että saan trendijäätelöni tyylikkäässä pakkauksessa?
Mielestäni brändihakuisuus on mennyt nykyään överiksi. Mutta mitäpä sitä ihmettelemään, kun puskamainonta on huipussaan: Olsenin kaksoset marssivat kerta toisensa jälkeen paparazzikuvissa Starbucksin lattemukit kätösissään, ja yhä useampi näkyvä, muodikas henkilö vetää innoissaan Ben&Jerry'siä, kertoen ihanista kokemuksistaan kaikille. Merkeistä on tullut yhä halutumpia. Voisin melkein väittää, että yhä useampi ostaa Ben&Jerry'siä sen merkin ja suosituuden vuoksi, kuin silkasta kokeilunhalusta. Lähes mitä tahansa voi ostaa aina laadukkaampana ja merkkituotteena, joten monia merkkituotteita ostetaan pelkän merkin vuoksi. Vai ostavatko pikkuteinit Lacosten pikeepaidan siksi, kun sen saumat ovat niin kestävät, kangas sietää kulutusta ja sijoitus on pitkäaikainen ja ekologinen? Tuskin. Tuotteita ostetaan merkin takia, näin on ollut jo todella kauan. Totta kai on kiva joskus ostaa laadukkaampi merkkituote, mutta en nyt koe tarvitsevani niin paljoa luksusta joka päivä, että joka ikinen rättini olisi laatumerkkiä, tai ostaisin kaikki ruokatarvikkeet aina kalleimpana mahdollisena Stokkan Herkusta. Totta kai ne joilla on varaa tällaiseen elämään, ovat täysin oikeutettuja siihen, mutta jos luksus on arkea, onko mikään enää juhlaa?
Jotkut ovat blogeissaan päätyneet lopputulokseen, että Ben&Jerry's -jäätelön suosio johtuu kekseliäistä mauista, laadusta ja hienoista pakkauksista, jotka houkuttelevat ostamaan. Olen sitä mieltä, että jos haluaa mielenkiintoisia makuelämyksiä saada, niitä löytää ihan K-kaupankin pakastealtaasta, monta kertaa alempaan hintaan. Ja ainahan voi sekoittaa itse keksinmuruja vaniljajäätelöön. Minusta pakkaus on tietty kiva plussa ostoksilla ollessa, mutta en nyt tiedä, vaikuttaako se itse makuun? Laatujäätelö on tietysti ihanaa, mutta uskonpa, että jokainen pärjää perusjäätelöllä. Minä ainakin.
Tämänhetkinen lempparijäätelö! ♥
Seuraavassa postauksessa onkin sitten Helsingin ostosten esittelyä, irtaannun vähäksi aikaa näistä pohtimisaiheista.
Kommentit